5 - liiderit

Ihanat, pinkkipaitaset ef liiderit ! ♥ Liiderit ovat siis EF'n työntekijöitä jotka ovat teidän mukana melkeimpä tilanteessa kuin tilanteessa. Ne kuuntelee, auttaa, piristää ja niille voi mennä juttelemaan melkeimpä mistä vaan. Aina kun me nähtiin liidereitä jossain - discossa, kaupungilla, koululla - missä vaan, ne hymyili meille ja moikkas, kysy kuulumimsia tai tuli juttusille. Parina ekana iltana me oltiin vähän hukassa ja haahuiltiin siellä keskustassa kun bussia ei näkyny missään ja aina ne tuli kysyy onko kaikki ok. Liiderit oli vaan yksinkertasesti niin mukavia sekä valmiina auttamaan eikä niitä haittannut vaikka joskus vitutti kun busseja ei tullut tai väsytti eikä mikään ollu just sillä hetkellä hyvin. Meillä aktiviteettiliidereinä oli espanjalainen Ana ja paikallinen Simon. Ana varsinkin oli tosi mukava ja vikana iltana itkettiin ihan vesiputouksena niin se pyyhki mun ripsivärit poskilta sekä halaili meitä siinä kun oltiin iha hajalla. Muutenkin sillä oli aina hymy huulilla ja aina sille pysty menemään juttusille ilman mitään paineita. Simon oli kans ihan okei, en oikein tiiä miten sitä vois kuvailla mutta se oli vaan Simon. Se oli jotenkin koominen tapaus. Mutta meidän suomiliideri Juho oli kyllä jotain niin huippua! :D se heitti hyvää läppää, oli rento, kerto huippuja tarinoita ja oli vaan yksinkertasesti paras. Mua kyllä edelleen vähän (tai aika paljon) harmittaa ettei se ollu meidän aktiviteettiliideri niinku mun toisten kavereiden. Meillä oli myös toinen Suomesta mukaan lähtenyt liideri, Johanna - mukava sekin mutta ei keritty olla paljoakaan tekemisissä kun se toimi iha eri ryhmän liiderinä Brightonissa. Kertokaa tekin millasia teidän liiderit on ollut jos te ootte jo olleet kielimatkalla? 

xoxo, Anni

4 - school, school, school

EF = education first. Niinhän se menee, kielimatkalle on menty opiskelemaan kieltä ja luonnollisesti se pitää sisällään maanantaista perjantaihin myös koulua. Monesta se voi kuullostaa tylsältä jutulta, kuka nyt jaksaa koulua kesälomalla? Mutta ehei, tässä vaiheessa jo voitte heittää ennakkoluulot olkanne yli. EF'n oppitunnit oli aivan toista maata kuin oikeassa koulussa. Oppitunnit oli rentoja, kielioppia oli minimaalisen vähän ja opettajat oli mukavia sekä oikeasti kiinnostuneita meistä sekä siitä että me opittiin jotain.

Meillä oli jokatoinen päivä aamutunnit ja jokatoinen päivä iltapäivätunnit - joka päivä kuitenkin yhteensä se 3 tuntia, jos maanantaina tunnit alkoivat 9 aamulla ne kestivät kello kahteentoisa ja seuraavana päivänä tunnit alkoivat puoli kahdelta ja kestivät puoli viiteen. Tunnin pituus oli 1h 20min ja niiden välissä oli yksi kahdenkymmenen minuutin breikki joka me vietettiin lähes poikkeuksetta aina EF Yorkissa, koulun alakerrassa.

Ennen kielimatkalle lähtöä tulette tekemään tasotestin myEF.comissa jonka perusteella teidät jaetaan opetusryhmiin. Yleensä suomalaiset on hyvätasoisissa ryhmissä mutta jos jostain syystä ryhmä tuntuu omalla kohdalla liian vaikealta (tai liian helpolta) voi luokkaa vaihtaa. Itse olin tasolla kolme. Omalla kohdalla kävi kuitenkin niin että aluks jouduin ryhmään jossa oli kasa espanjalaisia, muutama venäläinen ja yksi tanskalainen tyttö joista kukaan ei puhunut käytännössä englantia kuin muutamia hataria lauseita. Sitten nopea keskustelu opettajien ja liidereiden kanssa ja jo seuraavana päivänä sain vaihtaa toiseen luokkaryhmään mikä oli helpotus. Mun uudessa ryhmässä oli kaksi espanjalaista, kaksi ruotsalaista, kolme venäläistä ja suomalaisia kuusi. Tunnit oli tosi rentoja ja hauskoja (mutta toisinaan myös tehokasta unilääkettä ... :D ) Yleensä me pelattiin paljon erilaisia pelejä sekä sitten oli myös ipad -tunteja sekä tottakai me työstettiin meidän My take -projekteja. Tunneille tuutte saamaan myäs EF'n omat kirjat, EF Fast Track & EF Culture File. Me ei oikeastaan kumpaakaan käyetty kovinkaan ahkerasti, ainakaan tota Culture Fileä. En muista kuin että ehkä kerran oltas käyty sieltä mitään (?) läpi. Saatte myös EF Passport to Learn -kirjaset eli sananmukaiset passit oppimista varten. Sinne me kirjoteltiin sääntöjä, meidän lukujärjestykset sekä omia tavotteita kielimatkalle.



Viimeisenä koulupäivänä teillä on loppukoe joka on kaikilla tasoryhmillä sama. Siitä ei kannata ottaa mitään stressiä, sitä ne opettajatkin tulee painottamaan monta kertaa! Itellä koe ei menny erityisen hyvin ja esimerkiksi luetunymmärtäminen oli ihan hepreaa mutta kuten jo sanoin että sillä ei ole välii. :D ei se koe ja EFCELT todistus minkä tulette saamaan kerro teidän parantuneesta englannista oikeastaan mitään. Oma kielioppi ei ainakaan parantunut yhtään mutta sain tosi paljon rohkeutta puhumiseen - ja niin suurinosa muistakin kielimatkalaisista saa. Pääasia on että teillä on hauska ja ikimuistoinen matka!

Päivä ennen lähtöänne te valmistutte ja saatte valmistujaislakit sekä EFCELT todistuksenne. Silloin teille näytetään myös teidän kaikkien My take projektit sekä höpötetään kaikkee mahdollista sekä opettajat kiittelee ja kättelee, vähänniinkuin oikeassakin todistustenjaossa. Mä muistan sen tunteen kun me laitettiin hatut päähän mä melkein jo aloin itkemään. Siinä on jo sitä haikeutta kun tietää että kohta pitää jättää tää kaikki ihana taakse sekä palata takasin Suomeen. :( mutta mä en voi koskaan painottaa tätä tarpeeks - onneks jää kultaset muistot. ♥

(meidän koko mahtava aktiviteettiporukka ♥ pus)

xoxo, Anni

3 - asuntola, perhe vai resort?

EF tarjoaa kolme erilaista asumisvaihtoa, riippuen aivan kohdevalinnastasi - asuntola, isäntäperhe tai resort. Asuntola on yleensä kohdekaupunkisi yliopiston yhteydessä oleva opiskelija-asuntola jossa teillä on yleensä jaettu huone mutta oon kuullut myös tapauksista että olisi oma. Mulla ei niinkään ole kokemusta asuntolasta joten paha sanoa. Myöskään EF resortista mulla ei ole kokemusta mutta se asumisvaihtoehto on tarjolla yleensä rantakohteissa ja vastaa normaalitasoista hotellia lähellä EF'n omaa koulua. Varmasti kummatkin ovat hyviä vaihtoehtoja mutta ite majoituin isäntäperheessä ja mulla on siitä vain hyvää sanottavaa!

(kuvassa meidän kolmen huone, sotku ja sensuroitu, onnellisena nukkuva minä)

Ensimmäisenä päivänä kun me saavuttiin Brightoniin me venattiin meidän perheitä jollain hevosurheiluradalla josta perhe kerrallaan meitä tultiin hakemaan. Joidenkin perheillä ei kuitenkaan ollut autoa joten ne vietiin sitten taksilla perheisiin. Voit tuntea sen jännityksen väreilevän sun ympärillä, kaikki odottavat malttamattomina ja alahuulta purren milloin oma perhe tulee hakemaan. Milloin sun nimi luetaan keltaisesta paperilapusta ja kutsutaan hakemaan matkalaukut sekä valmistautumaan sukeltamaan brittiläisarkeen. Mä en ikinä unohda sitä hetkeä kun huonosti lausuttuna hymyilevä liideri kutsui mun ja mun host siskoja nimeltä. Oli meidän aika lähteä tapaamaan perhettä.

Meidän host perheeseen kuului siis vaan host äiti, noin 50-vuotias parturikampaaja jolla oli kolme aikuiseksi kasvanutta lasta ja lapsenlapsi. Ketään lapsista me ei nähty mutta ei me oikein muutenkaan keritty olla tekemisissä host äidin kanssa sillä me tultiin yleensä niin myöhään kotiin joten hän oli jo nukkumassa. Yleensä aamulla vaihdettiin pari sanaa ja that's it. Luonteeltaan tää meidän host äiti oli kuitenkin tosi mukava ja rento sekä anto meidän mennä oikeestaan miten haluttiin, tietty kotiintuloajat muistaen. Joskus me niistäkin lipsuttiin mutta kunhan ilmotettiin niin se oli sille fine. Talo oli aika pieni ja meillä kielimatkalaisilla oli kaks huonetta käytössä. Mulla oli host siskoina kolme suomalaista tyttöä (vaikka international kurssilla olinkin). Mä, Linnea ja Janni jaettiin yksi huone ja toinen huone oli sitten kokonaan Suvin käytössä. Talossa oli kokolattiamatto kuten yleensä brittiläisissä taloissa on. Varautukaa myös jokailtaiseen hanakamppailuun minkä mä ainakin kävin suihkun kanssa. Brittiläisillähän on kuuma ja kylmä hana erikseen joten jos käännät kuumaa hanaa millinkään väärään suuntaan suihku saattaa sylkeä tulikuumaa vettä ja jos kylmään päin niin sitten tuntuu kuin sukeltaisit jäämereen. Mä en ainakaan koskaan oppinut tota brittiläistä hanakulttuuria mutta kai se on kokemus sekin. :D hah. Briteissä saattaa myös lämmin vesi loppua, varsinkin jos perhe on iso ja kielimatkalaisia paljon. Niimpä en suosittele mitään tunnin suihkuja vaikka itekkin niihin Suomessa olin tottunut.

Monia varmaan askarruttaa millaista ruokaa perhe laittaa. No - se on aivan perhe kohtaista. Me saatiin aamupalalla ottaa mitä haluttiin sekä host äiti oli pakannut meille aina eväspussit mitkä sisälsi yleensä leivän, sipsipussin, mehutölkin ja hedelmän tai suklaapatukan. Päivällinen oli meillä aina valmiina ja ateriat oli isoja sekä rasvaisia. Iltapalaa meillä ei ollut sillä sehän ei brittiläiseen kulttuuriin kuulu eikä isäntäperheellä ole velvollisuutta kielimatkalaisille tarjota. Kyllä mä uskon että me oltaisiin saatu se syödä jos oltaisiin haluttu mutta brittiläisiä tapoja kunnioittaen me ei keskellä yötä tietenkään enää menty mitään kaapeista hakemaan. :)

Varautukaa myös siihen että läheskään kaikilla ei ole wifiä tai ainakaan sellaista että sitä voisi jakaa esimerkiksi moneen eri puhelimeen tai sitten yksinkertaisesti kielimatkalaiset eivät sitä saa käyttää ja se on vain perhekohtainen. Meidän perheessä oli wifi ja tottakai se oli hyödyksi mutta kielimatkallehan on menty opiskelemaan uutta kulttuuria, kieltä ja tapaamaan uusia ystäviä eikä istumaan nenä kiinni facebookissa joten älkää odottako että se wifi siellä automaattisesti olisi. 

Perheistä saatte hieman infoa noin 1-2 viikkoa ennen matkaa. MyEF.comiin tulee perheesi nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollisesti sähköpostiosoite (huomioikaa että kaikilla säpöä ei ole) joten halutessaan perheisiin voi ottaa yhteyttä ennen matkaa. Mulla vaihtui perhe kertaalleen kasvisruokavaliojuttujen takia mikä oli sinänsä harmi sillä olin jo kerinnyt jutella edellisen host äidin kanssa facebookissa mutta myös host äiti jonka luona lopulta asuin oli huippu joten ei siinä mitään. (-: suosittelen kaikille lämpimästi valitsemaan host perheen, siinä pääsee enemmän kiinni siihen brittiläiseen arkeen ja kulttuuriin kuin asuntolassa. Myös kieltä pääsee ja joutuu käyttämään melkeimpä jatkuvasti sillä muistakaa että esimerkiksi jos oot syömässä host perheesi kanssa ja sun lisäksi perheessä on muita suomalaisia on tosi epäkohteliasta puhua omaa kieltä. Mutta anyway - kertokaa omia kokemuksia isäntäperheistänne tai asuntoloista! Oon innokas kuulemaan.

xoxo, Anni

2 - where do you want to travel?

Olisiko kohde aurinkoinen ja lämmin Malta jossa voit yhdistää kielenopiskelun ja hyvän bilefiiliksen? Vai haluaisitko oppia englantia sukeltamalla suoraan brittiläiseen kulttuuriin Englannissa tai Skotlannissa? Haluaisitko päästä parantamaan ruotsinkielen taitoasi Visbyyn, suloiseen saarikaupunkiin? EF vie oppilaitaan Brittien, Maltan ja Ruotsin lisäksi Yhdysvaltoihin, Australiaan, Espanjaan, Ranskaan ja Saksaan - kohdevalikoima on runsas - joten kannattaa rauhassa harkita mikä olisi sulle juuri oikea kohde. Tykkäätkö enemmän rantakaupungeista vai päästä suoraan suurkaupungin sykkeeseen? Sinä päätät. Esitteet pitää sisällään paljon infoa kohteista joten kannattaa ehdottomasti tilata se (tsekkaa alemmaksi 'tilaa ilmainen esite' kohtaan) ja viettää iltapäivä kahvikupin sekä EF'n esitteen kanssa sohvan pohjalla rentoillen. Sieltä löytyy varmasti jokaiselle sopiva kohde missä voi viettää parhaan kesän koskaan. Kuten jo aikaisemmin sanoin, lähde mukaan seikkailuun!

Mulla Britit oli aina ollut se selvä ykkönen, itseasiassa muita en harkinnutkaan. Britit ovat muutenkin EF'n suosituin kohde Maltan kanssa ja en ihmettele miks. Siellä sä tuut tapaamaan niin paljon uusia ihmisiä eripuolilta  maailmaa, paikalliset on mukavia, ilmapiiri on rentoa ja kielenopiskelu sujuu tietenkin parhaiten englantia äidinkielekseen puhuvien parissa. Oon kuitenkin leikitellyt ajatuksella että jos lähden vuoden tai kahden päästä uudelleen kielimatkalle niin mun suuntana on silloin Yhdysvallat. Mikäs teidän unelmien kielimatkakohde olisi vai minnepäin te kenties olette lähdössä?

EF kohteet

Iso-Britannia: Brighton, Bournemouth, Hastings, Eastbourne, Jersey, Lontoo, Edinburgh, Isle of Wight (junior), Oxford, Torquay, Rookesbury (junior) ja Weymouth (junior)
Malta: Silema ja St. Paul's Bay
USA: Kalifornia, Florida, New York, San Francisco, Long Beach ja Los Angeles
Ruotsi: Visby
Ranska: St. Raphaël
Espanja: Malaga
Saksa: Lindau
Australia: Cairns

xoxo, Anni

1 - elämäni kesä

Haluaisitko lähteä ilman vanhempia maailmalle, oppia kieltä, tutustua uusiin ihaniin ihmisiin ympäri maailmaa, itseänäistyä, rikastuttaa maailmankatsomustasi ja hypätä johonkin aivan uuteen kokemukseen? Vastauksesi on luultavasti kyllä. Tilaisuutesi tehdä unelmistasi totta on aivan käsiesi ulottuvilla, tartu tilaisuuteen ja lähde viettämään elämäsi kesän. Niin minä tein. Neljä vuotta sitten menin 11-vuotiaana äidin luokse ja sanoin tahtovani lähteä kielimatkalle. Matka luvattiin mutta vasta kun olisin vanhempi. Neljä vuotta meni odottaen, jännittäen ja suunnittelen. Jokainen ajatus kielimatkasta sai perhoset lepattaman vatsassa ja hymyn nousemaan huulille. Noin neljä viikkoa sitten tavarat oli pakattu, matka oli lähempänä kuin koskaan, mutta vielä silloinkaan mä en olisi uskonut mitä tulen kokemaan. Matka ylitti mun odotukset, se oli jotain niin mahtavaa - jokaisessa hetkessä oli sitä jotain. Kun lentokoneen pyörät tömähtivät Heathrowin kiitoradalle, kun istuttiin ja jännitettiin isäntäperheiden tuloa, kun hypittiin nauraen mutta samalla kyyneleet silmissä viimeisessä discossa, kun juostin grillibileissä karkuun lokkeja ja kun istuttiin bussissa kaikkien tuijottaessa meidän paavo pesusienialushousuja jotka oli vedetty liituraitaleggensien päälle. Yksinkertaisesti kaikki hetket oli upeita ja unohtumattomia. ♥

Monilla varmaan pyörii kuitenkin päässä monenmoisia kysymyksiä koskien kielimatkaa (tyhmiä kysymyksiä ei olekkaan!) joten hieman niitä kysymyksiä avatakseni loin tän blogin. Kysymyksiä saa siis heitellä ihan vapaasti ja toivoa postauksia.

xoxo, Anni

/ HEI BLOGINEROT jos tiiätte miten noi reunat saa tuolla uudella html koodilla pois niin mulle saa kertoa sillä saan hermoromahduksen kun pitää jokakerta katella noita rumia reunuksia kuvien ympärillä!